Koneet jyrrää mehtässä.

Terve taas.
Nyt jyrisee metsässä monitoimikone. Metsolantielle tulee perusparannus tai uusi tiehän tehdään vanhalle uralle. Levee paana tulee. 4m on sorastusosa ojat ja reunat päälle niin 12m levee on koko komeus. Ura uusi urkenevi. Aika juhlavan kokoinen tulee. Kai nuo nykyiset tukkirekat kooltaan vaatii kunnon tien, olihan vanha tie märkään aikaan ihan tohjona. Tukkityömaa on nyt tässä meidän kohdalla, mutta kone koukkasi ylös rinteeseen ja rupesi harventamaan tota naapurin metsää, kun oli hollilla. Tien piti olla valmis kesän lopulla, mutta tämän aikataulun mukaan niin ei tule käymään, hommahan kusee jo nyt.

Syyskuussa tapahtuu.

Paatti on taas puuliiterin päädyssä. Akut ladataan täyteen, pohja pestiin jo tuontipäivänä. Pressu puuttuu vielä, ei muuten mutta ne syksynkirjavat lehdet tunkee paatin joka nurkkaan ja ovat keväällä ikävää kamaa poistaa. Korjauslista paattiin on kirjattu ja on pitkä, osa on kokonaan uuden tekoa.

Jahtikausi kans alkaa syyskuussa, peurajahti alkaa 27.9. Pyssyjä on rassattu jo kuntoon ja tarkkuuteltu. Pyyntijännitys tuntuu nousevan kivasti. Ajattelin laittaa tuonne pihan laitamille suolakiven peuroille, ne kun tässä pyörivät, ja aattelin et ollis kiva katella niiden puuhia,  mutta kun meidän ainoat 4 omenaa katos eräänä yönä, ja syötiin osa lehdistäkin niin ilman suolaa jäivät. No pakastin odottaa omenan syöjiä.

Viikonpäästä on houkuteltu jälkikasvua klapien sisäänheittotalkoisiin, saatais talviset puut suojaan, mut saas nähä kuin käy muonituksen kaa, kun emäntä veti tasamaalla laataks tossa verannalla.

Puimurit pörrää yhä, mut mahtaaks tulla muuta kuin rehutavaraa.
On ollut omituinen kesä, nyt arvaillaan kummonen tulee talvi, sammakkosäätieteilijät ovat olleet nyt vaiti. Taitavat olla äimänkäkenä.

Ilmastonmuutos iskee.

Tsaukki.

Kumma kesä tämä on. Ensiksi pirun kylmää jussin aikaa jopa +12°C. Sitten kauhea lämpöaalto +30°C viikkotolkulla. Ja nyt sataa ja tuulee joka päivä ja tulee oikein ukkospuuskien kanssa.
Oltiin sitkeästi veneilemässä jussin molemmin puolin, vaikka villahousuja  tarvittiin hrrrr, veneen lämmitin hyrräsi koko ajan yötä päivää ja tuuli oli kylmää kun pohjoinen puhalsi. Öisin lämpöä jopa alle +10°C, päivisin ei yli +17°C ollut. Hankoa käytiin katsomassa ja syömässä kuuluisassa Hangon Kasinossa. Aika aavemainen paikka nykyään ja tyhjän oloinen. Myös kävimme Högsorassa ja Helsingholmassa.
Elokuun eka viikolla kävimme paatilla Maarianhaminassa, ja kauhee helle päällä, paatissa sisällä +30°C eikä karkuun päässyt ajohytistä. Miehistö vaan paistatteli kannella itseään.  Pysähdeltiin vaan keskellä ulappaa ja miehistö yli laidan, ainoo mikä auttoi hetken. Suklaakeli kyllä oli ajella, kun ei tuullut kovasti jopa tyynellä sai ajella. M-haminan itäsatama oli jo melko hiljainen, koska lomat oli loppussa ja veneilysesonki loppu. Tullessa ja palatessa kävimme pikkusatamissa sopivien päivämatkojen lomassa. Veneemme matkanopeus kun on hurja 6 solmua, niin päivässä ei paljon kerkiä.
 No kotinurkissa sitten alkoi sataa joka päivä ja välillä lujaa sitä vettä tuli. Ukkosti välillä ja tuuli oli sellaista ukkospuuskaa, aika kovaakin. Nyt on jo viikkotolkulla tullut vettä eikä loppua näy, että kovin yksitoikkoista säätä pitää.
Voi sanoa että tämä ei ole vaihtelevaa säätä, vaan se on sitä yhtä ja samaa mitä se aloittaa.

Puutarha kuivui totaalisesti, sieltä ei tullut kuin kourallinen mansikkaa, peruna, vattu, sipuli, salaatti, kukat kaikki kuivahti. Ensi kesäksi on hankittava sadetin. Toisaalta tämä metsäpohja on ongelmallinen kasvualusta, maa on huono ja vielä kuivaa rinnettä etelään päin. Mut p-ruoho voi hyvin, miten sen hyvät kasvugeenit sais hyötykasveihin. Niinkuin voikukka esim. vaikka kuinka katkot niin aina lykkää uutta.

Veneiltiin Maarianhaminaan.

Nauvon vierasvenesatama.

 Maarianhaminan kävelykatu.

 Privattipuoli Maarianhaminan satamassa.

Uimahyppytorni Sottungassa n. 6m.

Vapaa tyyli.

Hallittu alastulo.

Yhteysaluslaituri.

Sottungan majoitusrakennuksia.

Sottungan satama.

Lappon marina.

Huvivenelaituri.

Lappon ravintola.

Ruokaa tilataan. Laiturissa on tilaa, elokuussa veneily hiljenee, lomat on loppu.

Lappo.

Lappon rantamiljöötä.

Kauppa oli kiinni pirkules.

Lappon satamakonttori.

Veneilykuvia 17.7.2014 Tunhamin liepeiltä.

 Oli taas kerran tuuria - ihan pläkä meri

 Miten voi olla näin tyyni iso vesi.

 Pohjakin näkyy

 Kemiön päällä pilviä, muttei täällä

Keväisiä kuvia 2014

Lisää kuvateksti

Linnunruokarosvo tulossa.

Valkohäntäpeura.

Oi kuu.
Hupe on sisällä koska häkinovi on auki.

Sininen hetki.

Hän yritti syödä automaatista suoraan.

 Pakolaukassa näkyy valkoiset "alushousut".

Huppelin jälkikasvu

Hupesta tuli muuten taannoin 6 pennun isä. 3 tyttöä ja kolme poikaa. Katso netistä kuvat  kirsikkamaen.com. Kaikilla ei ole vielä kotia. vink.

Polven leikkaus

Nyt se on tehty viimeinkin. Juhannuspäivästä 2013 asti sen kanssa on välillä kepeillä tai muuten vaan klenkattu. 29.1.2014 avattiin polvi ja jänne kiristettiin takaisin paikalleen ja koko polvi putsattiin. Nyt on jalka kokokipsissä eikä sillä saa astua kolmeen viikkoon. Vielä on vielä  viikko lusimatta. Hankalaa on kun ei saa edes kahvikuppia vietyä pöytään, kaikkeen tarvitaan kaveri. Täysin avuton ihminen on kun keppejä joutuu koko ajan käyttämään. Kyllä tämä sairasloma kestää maaliskuun loppuun, sitten tulee seuraavaksi jokin ortoosi kun kipsi poistetaan. Hidasta on kun jännettä kasvatetaan kiinni, enkä tahdo enää yhtään takaiskua tähän sairaslistaan. Tietokone ja tabletti ovat olleet hyviä ajanvietossa. ne onkin koko ajan käynnissä. Sanaristikkoa tulee täytettyä, lukenut en ole. Pääosin olen ollut sängyssä pitkällään kun ei sen jalan kaa saa astua, ja alussa ollut särkykin helpotti petissä.
Kavereille ja tutuille olen soitellut ja radiota kuunnellut. Nyt uutena vaivana tuli unettomuus, ei tule uni silmään, valvon joka yö tonne 3-4 asti. Jos se on kovista lääkkeistä johtuvaa, sen pitäis helpottaa kun voin lopettaa jo panacodin syönnin. Ehkä olen huilannut niin paljon ettei unta vaan riitä kun ei ole liikuntaa ollenkaan. Lumet sulivat taas pois kun lämpötila nousi plussalle, maisema on taas ikävä musta. Paattin piti laittaa lämmitys kun kosteus menee sisälle. Sumuakin on melkeen joka päivä ollut. Koitan olla varovasti että olisin kesällä taas veneilykunnossa. Seijamyskyn kaatamat puutkin pitää korjata ja tehdä polttopuuksi. Lääkäri lupasi että kyllä mies kuntoon saadaan. Toivon niin käyvän. Nähtäväksi jää kui käy.

Vuoden 2014 eka teksti.

Jolloin aina muistellaan että mitä 2013 tapahtui.
Mulle alkoi juhannuspäivästä tämä sairastelukierre. Oikeesti nyt menee 6 kuukausi ton oikean polven kanssa. Turpoo, särkee ja sairaalassakin taas olin 1:n viikon, oli muuten villein sairaalareissu mitä oon kokenut, pääosissa 85v papparaiset jotka oli omissa maailmassaan. Nyt oon menossa tyksiin tässä lähiaikoina, toivon että siellä homma selviää. Kaikenlainen muukin kotona puuhastelu on jäänut kovin vähälle ton kivun takia.

Hupe oli tytöillä ja onnistui, tulossa 4-6 penikkaa Riston rebekalle, uusi morsiankin on jo tiedossa, vauhti kiihtyy vanhoilla päivillä.
Metsästyskin on ollut aika vähäistä, pääosin sekin nuotion pitäjänä ja hupen ohjaajana. Hyvin hupe ajoi peuraa viime syksynä.

Porukat on menossa tonne afrikkaan jokavuotiselle lomamatkalle, minä jään odottamaan polvileikkausta kotiin. Näin tänä vuonna.
M+A olivat tän viikon täällä meitä ilahduttamassa, kun iso M oli suksimassa jossain huisin nevadassa.

Seijamyrsky kaateli taas 10-15 puuta pääosin autotallin takaa, nekin oottaa tekijää.
Rouvan auto meni tässä kahinassa kans rusinaksi. Rouvan auto lähti liukuun jäisellä tiellä ja kaatu kyljelleen ojaan. Auto meni lunastukseen. Nyt on taas uusi punainen varis liikenteessä.
 Valokuvauskurssiakin aloittelin mut jäi kesken tän polven takia. Vaan sain siitäkin ideoita ison kasan. Nyt pitää opiskella kameran tekniikkaa enemmän, eli kuvausta ilman automatiikkaa. Tänä yönä alkaa talven toinen pakkasjakso, illalla satoi vettä eli taas tulee tosiliukkaat kelit aamuksi. Lunta ei oo liiemmälti luvassa.