Koneet jyrrää mehtässä.

Terve taas.
Nyt jyrisee metsässä monitoimikone. Metsolantielle tulee perusparannus tai uusi tiehän tehdään vanhalle uralle. Levee paana tulee. 4m on sorastusosa ojat ja reunat päälle niin 12m levee on koko komeus. Ura uusi urkenevi. Aika juhlavan kokoinen tulee. Kai nuo nykyiset tukkirekat kooltaan vaatii kunnon tien, olihan vanha tie märkään aikaan ihan tohjona. Tukkityömaa on nyt tässä meidän kohdalla, mutta kone koukkasi ylös rinteeseen ja rupesi harventamaan tota naapurin metsää, kun oli hollilla. Tien piti olla valmis kesän lopulla, mutta tämän aikataulun mukaan niin ei tule käymään, hommahan kusee jo nyt.

Syyskuussa tapahtuu.

Paatti on taas puuliiterin päädyssä. Akut ladataan täyteen, pohja pestiin jo tuontipäivänä. Pressu puuttuu vielä, ei muuten mutta ne syksynkirjavat lehdet tunkee paatin joka nurkkaan ja ovat keväällä ikävää kamaa poistaa. Korjauslista paattiin on kirjattu ja on pitkä, osa on kokonaan uuden tekoa.

Jahtikausi kans alkaa syyskuussa, peurajahti alkaa 27.9. Pyssyjä on rassattu jo kuntoon ja tarkkuuteltu. Pyyntijännitys tuntuu nousevan kivasti. Ajattelin laittaa tuonne pihan laitamille suolakiven peuroille, ne kun tässä pyörivät, ja aattelin et ollis kiva katella niiden puuhia,  mutta kun meidän ainoat 4 omenaa katos eräänä yönä, ja syötiin osa lehdistäkin niin ilman suolaa jäivät. No pakastin odottaa omenan syöjiä.

Viikonpäästä on houkuteltu jälkikasvua klapien sisäänheittotalkoisiin, saatais talviset puut suojaan, mut saas nähä kuin käy muonituksen kaa, kun emäntä veti tasamaalla laataks tossa verannalla.

Puimurit pörrää yhä, mut mahtaaks tulla muuta kuin rehutavaraa.
On ollut omituinen kesä, nyt arvaillaan kummonen tulee talvi, sammakkosäätieteilijät ovat olleet nyt vaiti. Taitavat olla äimänkäkenä.